Suomi ja muut Pohjoismaat keikkuvat laajojen onnellisuusmittausten kärjessä vuodesta toiseen. Onnellisuus on subjektiivinen kokemus, mutta se kertoo suuressa mittakaavassa, minkälaisena jonkun maan kansalaiset kokevat elämänlaatunsa erilaisilla mittareilla mitattuna.
Eräs tunnettu suomalainen EU-poliitikko kertoo erikoisesta luentomatkasta. Kiinalainen, suuren yrityksen johtaja, järjesti seminaarin arvovaltaiselle kuulijajoukolle. Tilaisuuden järjestäjä oli ihmetellyt sitä, miksi Suomi ja muut Pohjoismaat menestyvät onnellisuustutkimuksissa, miten niissä demokratia toimii, korruptio on vähäistä ja ihmiset kokevat elämänlaatunsa hyväksi muihin verrattuna. Hän tiesi, että maat ovat uskonnoltaan kristittyjä ja siksi hän pyysi tältä suomalaiselta luennoitsijalta, että puhuisi Jeesuksesta. Tämä oli yllättävää kiinalaiselta yritysjohtajalta. Hän oli ehkä epätietoinen, mitkä olivat ne juurisyyt onnellisuustutkimuksissa menestymiseen. Hän ajatteli, että ehkä Jeesuksen opettamassa elämänfilosofiassa olisi jotain kopioitavissa myös kiinalaisillekin. Luennoitsija ei kerro enempää, minkälaisen vastaanoton puhe sai, ehkä jotkut kuulijat saivat kuitenkin ajattelemisen aihetta.
Puheissaan ja opetuksissaan Jeesus ei kuitenkaan tähdännyt ihmisten elintason parantamiseen. Hän ei luonut käsikirjoitusta, miten Pohjoismaissa ihmiset 2000 vuoden kuluttua voivat elää hyvinvointivaltiossa. Hän ei liioin jättänyt jälkeensä itse kirjoitettuna omaa elämänfilosofiaansa. Muut kirjasivat hänen opetuksiaan, joissa tähtäyspiste oli jossain muualla kuin ihmisten tyytyväisyydessä omaan elämäänsä.
Siihen, miten olemme tähän tulleet historian saatossa monien mutkien kautta, tiedemaailma voi antaa monenlaisia selityksiä. Täysin tyhjentävää selitystä tuskin löytyy inhimillisestä näkökulmasta katsottuna. Joka tapauksessa elämme hyvinvointivaltiossa ja tutkimusten mukaan kuulumme maailman onnellisimpien tai ainakin elämäänsä tyytyväisten kansojen joukkoon. Jeesus sanoo: ”Minä olen tullut antamaan elämän, yltäkylläisen elämän.” (Joh.10:10).
Vanhassa testamentissa on lukuisia klassikkokertomuksia, jotka pysyvät ehtymättömän pohdinnan kohteina. Niiden merkitys ei avaudu ensi lukemalla, vaan niitä on tarkoitus kuljettaa mukanaan läpi vuosikymmenten. Ei riitä, että Raamatun kertomus selitetään ulkoapäin asiantuntijan tietotaidolla. Sen oppii ymmärtämään paremmin elämällä ihmisen elämänmatka.
Vanhassa testamentissa on lukuisia klassikkokertomuksia, jotka pysyvät ehtymättömän pohdinnan kohteina. Niiden merkitys ei avaudu ensi lukemalla, vaan niitä on tarkoitus kuljettaa mukanaan läpi vuosikymmenten. Ei riitä, että Raamatun kertomus selitetään ulkoapäin asiantuntijan tietotaidolla. Sen oppii ymmärtämään paremmin elämällä ihmisen elämänmatka.
Kävin lapsena pyhäkoulussa yhdessä pihan muiden lasten kanssa. Pyhäkouluun minua vetivät magneetin lailla pienet pyhäkoulussa jaettavat kuvat. Muistan erityisen hyvin tunnelmallisen kuvan, jossa Jeesus koputti oveen päästäkseen jonkun kotiin sisälle, ja kuvan, jossa Jeesus kantaa harteillaan pienen pientä karitsaa.
Kävin lapsena pyhäkoulussa yhdessä pihan muiden lasten kanssa. Pyhäkouluun minua vetivät magneetin lailla pienet pyhäkoulussa jaettavat kuvat. Muistan erityisen hyvin tunnelmallisen kuvan, jossa Jeesus koputti oveen päästäkseen jonkun kotiin sisälle, ja kuvan, jossa Jeesus kantaa harteillaan pienen pientä karitsaa.
Lapsena rakastin satua, jossa hiiret hankkivat kelloa kissalle kaulaan, jotta ääni varottaisi niitä kissan tulosta. Hyvä suunnitelma, kukaan vain ei uskaltanut kiivetä kiinnittämään sitä paikalleen. Lopulta tonttu vei kellon niittykukalle, ja niin syntyi kissankello. Nähdessäni kukan kuvittelen mielessäni, millainen sen ääni olisi. Hilkka-Helinä Lappalaisen runossa pohditaan samaa, siinä tavoitetaan täydellisen kesäpäivän tuntu.
Lapsena rakastin satua, jossa hiiret hankkivat kelloa kissalle kaulaan, jotta ääni varottaisi niitä kissan tulosta. Hyvä suunnitelma, kukaan vain ei uskaltanut kiivetä kiinnittämään sitä paikalleen. Lopulta tonttu vei kellon niittykukalle, ja niin syntyi kissankello. Nähdessäni kukan kuvittelen mielessäni, millainen sen ääni olisi. Hilkka-Helinä Lappalaisen runossa pohditaan samaa, siinä tavoitetaan täydellisen kesäpäivän tuntu.
Luetuimmat
Tuoreimmat
Hyvää kevättä Visuvedeltä, täältä me taas ponnistamme!
Arto Kovasin
Pidetään valot päällä, Ruovesi!
Sirkku Somero
Uutiset
Elämänmeno
Kulttuuri
Pääkirjoitus
Kolumnit
Blogit
Kirkonkellot
Yleisöltä
Lukijan kuva
Jätä ilmoitus Ruovesi-lehteen
Ruovesi-lehden mediakortti
Jätä ilmoitus Teisko-Aitolahti-lehteen
Teisko-Aitolahti-lehden mediakorttii
Pohjoisviitta-lehden mediakorttii
Rekisteriseloste
Tilaa Ruovesi-lehti
Osoitteenmuutos Ruovesi-lehti
Tilaa Teisko-Aitolahti
Osoitteenmuutos Teisko-Aitolahti
Ruoveden Sanomalehti Oy • Honkalantie 2 • 34600 Ruovesi •
Puh. 03 476 1400 • Rekisteriseloste